Osallistu Euroopan laajuiseen vesilintulaskentaan 1.-7.1.2026

Tammikuun ensimmäisellä viikolla 1.–7.1.2026 on tarkoitus laskea Porvoon seudulla talvehtivat vesilinnut osana koko Suomen ja Euroopan laajuista vesilintukantojen selvitystä.

Laskennoilla selvitetään vesilintujen tärkeimpiä talvehtimisalueita sekä talvilevinneisyyden ja -runsauden muutoksia koko Euroopassa. Tuloksia on käytetty referenssinä mm. EU:n komission tilannearvioissa ja luonnonsuojeluesityksissä ja oman maamme suojelualueverkoston täydentämisessä. Samalla tulokset edistävät luonnollisesti myös PSLY:n omaa linnustonseurantaa ja -suojelua.

PSLY kannustaa kaikkia jäseniään retkeilemään tammikuun alussa aktiivisesti vesistöjen äärellä ja osallistumaan tähän tärkeään laskentaan. Harvoin omien linturetkien havainnoilla on näin paljon ilmiselvää käyttöarvoa.

Edellinen vastaava laskenta tehtiin tammikuussa 2020. Sen tulokset on nähtävissä oheisesta linkistä, ja artikkelista näkee, miten paljon mielenkiintoista tietoa laskenta antaa meillä talvehtivien vesilintujen määrästä ja alueellisesta jakautumisesta.

Vesilintulaskenta tammikuu 2020

Miten laskenta toteutetaan PSLYn alueella?

Vessuja lasketaan kaikissa potentiaalisissa vesilintujen esiintymispaikoissa Porvoon seudulla 1.–7.1.2026. Tavoitteena on, että vähintäänkin kaikki tärkeimmiksi tiedetyt vesilintupaikkamme tulisivat lasketuksi huolellisesti ja hyvissä olosuhteissa ainakin kertaalleen.

Näitä ovat varsinkin ulkosaariston merialueet (Emäsalo, Pellinki, Lehtinen) sekä monet merenlahdet (kuten Sillvik, Kodderviken, Seitlahti, Porvoonjoen suisto, Pieni Pernajanlahti, Pernajanlahti, Isnäsviken, Loviisanlahti, Ahvenkoskenlahti), mikäli ne pysyvät avoimina. Jos paikat menevät jäähän, kovallakin pakkasella avoimena pysyvät Loviisan Hästholmenin ja Kilpilahden lauhdevesisulat koavat hyvin vesilintuja.

Miten osallistut laskentaan?

- Lähtökohtaisesti kaikki havainnot vesilinnuista mistä tahansa alueeltamme ovat tervetulleita.

- Retkeile vesistöjen äärellä 1.–7.1.2026 ja laske kaikki näkemäsi vesilinnut (poikkeus: jos sinulla on veden äärellä kulkeva TLL-reitti, sillä tehdyt havainnot kelpaavat jo ennen vuodenvaihdetta)

- Voit katsoa Tiirasta, missä vesilintuja on jo laskettu ja valita mieluiten sellaisen kohteen, jossa ei ole vielä käyty. 

- Osalle alueista on jo etukäteen ilmoittautunut laskijoita. Mutta vaikka alue olisikin "varattu" tai siellä olisi jo kerran käyty, mikään ei estä käymästä sielläkin. Monestihan esim. merellä talvehtivat isot alliparvet näyttäytyvät vain hetken lennossa, jolloin ne jäävät helposti huomaamatta yhdellä laskentakerralla. Yhtä epävarmaa on myös esim. koskeloparven näkeminen - yhtenä päivänä parvi on täällä, toisena kilometrien päässä tuolla.

- Laske kaikki näkemäsi vesilinnut laskentapaikan koko näkyvissä olevalta havaintosektorilta

- Kirjaa havainnot HETI laskennan jälkeen Tiiraan. Tämä on tärkeää, jotta muut voivat seurata tilannetta on-line ja päättää sen mukaan, minne lähteä laskentaretkelle.

- Voit kirjata havaintosi joko perinteisellä versiolla (tiira.fi) tai uudella (uusi.tiira.fi).

Miten havainnot kirjataan Tiiraan?

- Kirjaa Tiiraan kaikki havainnointipaikasta havaitsemasi vesilinnut (mukaan lukien kuikkalinnut, uikut, nokikana ja ruokkilinnut, mielellään myös merimetsot)

- Havainnointipaikaksi merkitään se karttapiste, josta katsoit merelle, järvelle tai joelle. Muista merkitä myös havainnointipaikan tarkkuus.

- Jos koko näkyvissä olevaa vesialuetta ei pysty laskemaan esim sumun tai voimakkaan väreilyn vuoksi, mainitse "Lisätietoja"-kentässä miltä alueelta vesilinnut laskettiin / ei laskettu. Lisätietoihin on hyvä merkitä myös, jos vesialue on jäässä.

- Linnun tilaksi merkitään vanhassa Tiirassa ”p_vll”, UusiTiirassa ”p” ja tilatarkenteeksi ”VLL”. Nämä merkinnät kertovat, että kyseisestä pisteestä on laskettu kaikki siitä havaitut paikalliset vesilinnut. Muista merkitä kyseinen tila kaikkiin pisteestä tehtyihin havaintoihin.

- Jos johonkin pisteeseen ei näy ainuttakaan paikallista vesilintua, kirjaa tämäkin havainto Tiiraan (lajiksi vesilintu, lukumääräksi 0, tilaksi ”p_vll” tai UusiTiirassa ”p” ja tilatarkenteeksi ”VLL”). "Nollahavaintojen" kirjaaminen on tärkeää, sillä silloin muut näkevät missä laskentapisteessä on jo käyty ja millä alueilla vesilintuja ei talvehdi.

- Mikäli yhteen pisteeseen näkyy useita saman lajin suuria parvia, jotka sijaitsevat toisistaan huomattavasti erillään, kannattaa ne kirjata omina havaintoinaan. Tällöin on tärkeää, että havainnoissa on myös kellonaika, joka kertoo parvien näkyneen samaan aikaan.

- Merkitse ainakin isoille parville ja harvalukuisille lajeille myös linnun paikka ja paikan tarkkuus.

- Jos samaan pisteeseen näkyy yksi suuri parvi ja lisäksi tätä selvästi pienempiä ryhmiä, merkitään linnun paikaksi isoimman parven sijainti. Kun linnut ovat hajallaan isolla alueella, voidaan linnun paikaksi kirjoittaa niiden summittainen keskipiste ja linnun paikan tarkkuudella (esim. <1km) kerrotaan että linnut olivat hajallaan. "Lisätietoja"-kentässä voi selostaa tarkemmin lintujen sijoittumista.

- Myös sukupuoli- ja ikäjakaumia on hyvä erotella havainnoissa omille riveilleen

- Laskennoissa määrätietoisessa muuttolennossa havaitut vesilinnut kannattaa myös kirjata Tiiraan. Niissä EI kuitenkaan saa käyttää “p_vll” tilaa, jota käytetään vain paikallisille vesilinnuille, vaan muuttajille käytetään normaalia merkintää "m". Lennossa havaitut alueella paikkaa vaihtavat linnut luetaan paikallisiin.

Mauri Leivo

PSLY:n alueen vesilintulaskentakoordinaattori

Linnustonsuojeluasiantuntija

PSLY