Retkikertomus Lapinjärven lintukävelyltä

Perinteinen Lapinjärven lintukävely 22.1.2022

Taas oli yöllä satanut lunta. Päivän säätilaksii oli ennusteissa pikkupakkasta, puolipilvistä ja hienoista tuulta. Kylän aurauskalusto ehtisi hyvin puhdistaa käyttämämme väylät lumesta ennen kävelymme starttia kello 10. Ensin piti varmistaa että pääsemme omasta pihasta auratulle baanalle. Lumikola täyttyy joka työnnöllä nopeasti ja työntää pihatien päähän muodostunutta lumivallia sivuun. Mustarastaat ja käpytikat palailivat yön jälkeen takapihamme ruokinnalle kukin omilta tahoiltaan. Hömötiainen siellä jo kuului olevan. Tuttu ”tiititys" ja ”tirskunta" sai hetkeksi lumityöntekijän seisahtumaan. Tontillamme pitkään oleillut pyrstötiaisparvi oli myös saapunut viettämään ruokailuhetkeä pihamme suurten mäntyjen oksistoihin. Nyt sain parvikoon myös laskettua, 14 ”vanupuikkoa".

Suuntaamme automme kohti kävelyn kokoontumis- ja aloituspaikkaa. Autoista nousee ihmisiä ulos ja kerääntyy parkkipaikalle ryhmäksi. Heillä on kiikareita kaulassaan, muutamilla kameroitakin. Heitä kaikkia yhdistää talvinen linnusto ja tietynlainen yhteisöllisyys. Muutamille tapahtuma olisi aivan ennenkokematon ja uudenlainen kokemus.

Kello lyö kymmenen, aloitushetki on käsillä. Aloitamme osanottajaluettelon kirjaamisella. Tuttujen ja vielä silloin tuntemattomien nimet siirtyivät havaintolomakkeelle. Oppaat mukaan lukien meitä oli kävelylle kerääntynyt yhteensä 18 henkilöä, uusi osallistujaennätys. Vallitsevan korona-ajan tilanteen vuoksi olimme edellisvuoden tapaan parin minuutin etäpalaverissa sopineet jakautuvamme kahteen ryhmään. Toinen tekisi jo tutuksi tulleen Mariebergin-leipomonkulman -kierroksen, toinen kylän koillispuolen hyville ruokintapaikoille suuntautuvan lenkin.

Ryhmäni kanssa ylitimme kylänraitin jota myös valtaväyläksi kutsutaan ja olimme paikalla yhdessä kierroksemme huippukohteista. Leilan ruokinnalla on vuosien saatossa ollut monia mielenkiintoisia lajeja. Parhaiten se muistetaan useina talvia siinä viettäneen turkinkyyhkyn (nimeltään Ali Baba) vuoksi. Nyt paikalla on peippoja, järripeippo ja tiklejä muiden yleisempien lajien rinnalla. Leila tuo samaan aikaan lisää ruokaa linnuilleen, sen hän tekee useita kertoja päivän aikana. Kävelymme jatkuu välillä pysähdellen kuuntelemaan erilaisia, outojakin ääniä. Havaintovihkon sivulle tulee uusia merkintöjä tasaiseen tahtiin. Hetkellinen epätoivo valtaa oppaan mielen orapihlaja-aidalla. Pikkuvarpunen toisensa perään näyttäytyy. Kunnes aivan aidan päädyssä on etsimiämme varpusia jotka ovat huolestuttavasti vähentyneet meidänkin kylällämme. Iloisia tervehdyksiä huudellaan pihoilta, asukkaat ovat jo tottuneet kaltaisemme joukon kulkemisiin talvilintuja katselemassa. Hautausmaan koivun latvassa yksinäinen räkättirastas huutelee kutsuaan ja tähyilee omaa parveaan.

Ylitämme jälleen kylänraitin ja siirrymme osittain auraamattomalle Nimismiehenpolulle. Tässä kohdin vastaanotan ”hyväsuopaisen" reklamaation koska oli luvattu reitin olevan ainoastaan auratuilla teillä. Asian käsittely unohtui saman tien kun joukon perältä kuului, Puukiipijä. Olin jo lähes luopunut toivosta lajin suhteen. Nyt kuitenkin kaikki pääsivät ihailemaan ”puujyrän" otteita tukevan kuusen rungolla. Kierroksemme lähestyessä loppuaan vilkaisin kelloani, vartin myöhässä suunnitelmasta. Toki olin tästä alussa kaikille kertonut että edellisvuosien tapaan retki tulee varmasti hieman venymään. Päätepisteen jo näkyessä havaitsimme ison räkättirastasparven olevan erään pihan koivuissa, lisää oli pihan aronia-marjapensaan marjoja hyödyntämässä. Iloisena yllätyksenä yksi kottarainen oli lyöttäytynyt rastaiden seuraan ja ryhmämme oli näkemäänsä todella tyytyväinen, opas ehkä eniten.

Parkkipaikalla ryhmämme kokoontuivat jälleen yhteen ja vertailimme nopeasti lajihavaintojamme. Kävi ilmi että toinen ryhmä oli myös havainnut saman kottaraisen. Lukumäärät olivat molemmilla samat, 20 lajia. Meiltä puuttui heidän näkemänsä fasaani kun taas heiltä meidän puukiipijä. Havaintomme ovat nyt arkistoidut Tiiraan ja lupasin tehdä pienen koosteen retkestä Corvus-verkkoon. Kiitosten ja hyvien talven jatkojen toivotusten jälkeen joukkomme hajaantui kuka kotimatkalle, kuka jatkoretkille upean sään saattelemana. Kiitän tässä myös molempien oppaiden puolesta Teitä kaikkia lintukävelyymme osallistuneita. On erittäin miellyttävää opastaa kaltaisianne linnuista kiinnostuneita ihmisiä. Toivottavasti näemme taas ensi vuonna samoissa merkeissä ja uusien kasvojen mukana ollessa.

 Kiitos!

Juha & Henkka

Havaintomme lintukävelyllä 22.1.2022 Lapinjärvellä:

Laji. Henkan ryhmä, Juhan ryhmä (pilkulla erotettuna)

Kesykyyhky 8, 5

Käpytikka 6, 9

Mustarastas 13, 12

Räkättirastas 32, 79

Talitiainen 27, 35

Sinitiainen 25, 32

Kottarainen 1, 1

Närhi 4, 3

Harakka 7, 13

Varis 3, 8

Naakka 37, 15

Varpunen 4, 3

Pikkuvarpunen 42, 19

Peippo 2, 11

Järripeippo 12, 1

Viherpeippo 11, 20

Tikli 8, 5

Punatulkku 25, 18

Keltasirkku 32, 57

Fasaani 1, 0

Puukiipijä 0, 1