UUSI LINTUATLAS alkoi - osallistu sinäkin!27.02.2022 Kuten useimmat tietävät tänä keväänä käynnistyy Suomen 4. pesimälintuatlas, joka kestää neljä vuotta, 2022–2025. Virallisesti hanke avataan 15.3. (jolloin mm. lintuatlaksen tulospalvelu, erillinen atlaslomake ja laajemmat nettisivut aukeavat), mutta koska monet linnut — kuten pöllöt, korpit, merikotkat, kesykyyhkyt, tikat ja käpylinnut — ovat jo aloittaneet pesimätouhunsa, käytännössä atlas on jo alkanut! Tämä on PSLYn ensimmäinen atlastiedote, jolla pääset atlaksen kanssa hyvin liikkeelle. Myöhemmin, kun hanke on ’virallisesti’ käynnistetty ja uudenlaisia atlastyökaluja on lanseerattu, pistän lisää ohjeistusta. Säilytä tämä viesti, niin saat talteen peruspaketin atlaksen ohjeista ja linkeistä. LINTUATLAKSEN PERUSAJATUS Atlaksen perusajatuksena on selvittää Suomen pesimälinnuston nykylevinneisyys 10 x 10 km ruuduissa, joita PSLYn alueella on kaikkiaan 52 (koko Suomessa lähes 4000) (linkki atlasruutuihin jäljempänä). Tuloksista (atlaskartoista) käy yhdellä silmäyksellä ilmi, mitä lajeja pesii missäkin päin Suomea tai PSLYn aluetta. Vertailemalla tuloksia edellisiin atlaksiin (1974–1979, 1986–1989 ja 2006–2010) voidaan lisäksi tarkastella lintujen levinneisyyden (ja jossain määrin myös runsauden) muutoksia eri atlasaikakausien välillä. PSLYn alueelle tehtiin myös oma, erillinen lintuatlas vuosina 2003–2005 (ks. linkki lopussa). Nuo kaksi asiaa ovatkin koko atlaksen päätarkoitus: (1) lintujen levinneisyyden ja (2) siinä tapahtuneiden muutosten selvittäminen. Kumpikin näistä palvelee lintujen suojelua, ja auttaa ymmärtämään entistä paremmin ilmastonmuutoksen, hakkuiden, rakentamisen ja muun ihmistoiminnan seurauksia sekä tekemään tarvittavia päätöksiä niiden aiheuttamien haittavaikutusten ehkäisemiseksi ja luontokadon hidastamiseksi. Jos joskus mietit, mitä hyötyä on laittaa havaintojaan Tiiraan, niin atlashavaintojen tapauksessa ainakin hyöty on merkittävä ja konkreettinen! MITEN OSALLISTUT Atlakseen osallistutaan hyvin yksinkertaisesti tekemällä havaintoja linnuista niiden pesimäkaudella (=keväällä tai kesällä) ja syöttämällä havainnot Tiiraan (tai Luomuksen atlaslomakkeille). Pesintään viittaava havainto — ja siten atlashavainto — on jo sopivassa biotoopissa pesimäaikaan havaittu lintuyksilö ilman, että sen tarvitsee edes laulaa. Atlashavaintojen syöttö Tiiraan tapahtuu muuten ihan samalla tavoin kuin muidenkin havaintojen, mutta havaintoon on muistettava aina lisätä sekä linnun paikka että pesimisvarmuusindeksi (PVI), joka kertoo pesimisen todennäköisyyden (epätodennäköinen, mahdollinen, todennäköinen tai varma). Indeksin syöttöruutu näkyy ’Lisätietoja’-kohdan vieressä. Kun siinä olevaa nuolta klikkaa, näkyviin ilmestyy PVIn eri luokat ja selkeät ohjeet niihin. Sitten vaan alasvetovalikosta oikea numero ja se on siinä. Eli vaiva on todella pieni. Jos olet sattumoisin jo tehnyt tänä keväänä pesimiseen viittaavia havaintoja, pyytäisin että uhraisit pienen hetken ja täydentäisit havainnot vielä pesimisvarmuusindeksillä (ja tietysti linnun paikalla). Pesimisvarmuusindeksit perustuvat linnun havaittuun käyttäytymiseen. Suora linkki indekseihin on: https://www.tiira.fi/ https://laji.fi/map? (Suosittelen lämpimästi tämän karttalinkin lataamista ja lisäämistä kännykän aloitusnäyttöön pikalinkin taakse. Siitä on varsin kätevä katsoa maastossa, minkä atlasruudun alueella liikkuu.) Informoin ruutujaon huomioonottamisesta ja käyttämisestä niin kotona kuin maastossa enemmän myöhemmin, kunhan siihen tarkoitettuja työkaluja on julkistettu lisää ja netissä on helpompi katsoa ruutujakoa ja ruuduissa tehtyjä atlashavaintoja. … MISSÄ… Lähtökohtaisesti atlashavaintoja voi tehdä missä vaan missä lintuja ylipäätään pesii. Esimerkiksi retkeily ja havaintojen ilmoittaminen oman kodin tai mökin ympäristössä on mainio atlakseen osallistumisen muoto. PSLYn jäseniä asunee tai mökkeilee useimmissa atlasruuduissa, joten jos jokainen jäsen osallistuu pihalla tai mökillä atlakseen, sillä päästään jo pitkälle. Mikäpä olisikaan leppoisampaa kuin istuskella lämpimänä kesäpäivänä pihakeinussa ja tehdä samalla atlashavaintoja! No, ehkä tehdä atlashavaintoja keittiön ikkunasta samalla kun syö pöydässä aamiaista ;-) Toki omaa retkeilyä suhteessa atlasruutuihin voi aina miettiä, niin että atlasretkeilyä tulisi tehtyä useammassa eri ruudussa. Tämä koskee varsinkin PSLYn jäsenistöä kokonaisuudessaan, sillä yhdistyksen (ja atlasvastaavan) on pidettävä huoli siitä, ettei alueellemme jää katvealueita eli heikosti tutkittuja atlasruutuja. Onneksi alueemme on verraten pieni, joten kaukaisimpiinkin atlasruutuihin pääse suht helposti (vrt esim Lappi!?). Atlasruutujen kohdalla käytetään termiä ’selvitysaste’, joka kertoo karkeasti kuinka hyvin ruutu on atlaksessa tutkittu. Kaikkien atlasruutujen selvitysasteet näet tästä kartasta: (Kun ao. kartassa klikkaa ruudun selv.asteen kuvaketta, niin vasempaan laitaan ilmestyy valikko, josta saa esiin tarkempia tietoja ao. ruudusta. Klikkaamalla kohtaa ’Karttalinkki’, pääsee katsomaan ao. ruudun sijoittumista peruskartalla ja näkee ruudun rajat.) Omalla kolmen edellisen atlaksen kokemuksella voin sanoa, että atlakseen osallistuminen tarjoaa todella mielenkiintoisia ja mukavia retkiä sellaisilla alueille ja habitaateille, missä ei normaalisti tule juuri retkeiltyä. Hyvä puoli on myös se, että atlasretkeilyä on helppo harrastaa myös lyhyesti. Varttitunninkin pikkuretkellä voi varmistaa jonkun lajin pesinnän reviiriltä, jossa oli aiemmin kuullut vain laulavan linnun. Eikä maastoon tarvitse rynnätä aina kukonlaulun aikaan, vaan pesimähavaintoja voi tehdä yhtä hyvin mihin aikaan päivästä hyvänsä. Linnut eivät keskeytä pesimätouhujaan aamun jälkeen! ;-) … JA MILLOIN Atlashavaintoja voi tehdä luonnollisesti vain lintujen pesimäkaudella. Atlasretkeilykausi on kuitenkin pitkä, koska pitkä on lintujen pesimäkausikin. Kuten jo mainitsin, jotkut lajit (kuten pöllöt) ovat jo aloittaneet pesimätouhunsa, ja viimeiset (sepelkyyhky- ym.) poikueet lähtevät maailmalle vasta syyskesällä. Yksittäisillä lajeilla pesimäkauden pituus vaihtelee huomattavasti. Jotkut lajit (varsinkin myöhään saapuvat ja aikaisin lähtevät hyönteissyöjät) voivat hoitaa homman kuukaudessa puolessatoista, kun taas joillakin lajeilla (kuten isokokoisilla petolinnuilla sekä lajeilla, jotka pyräyttävät kesän aikana monta pesuetta) pesimäkausi saattaa kestää puolikin vuotta. Osalla lajeista (kuten kanalinnuilla ja pöllöillä) paras aika tehdä atlashavaintoja on keväinen soidinaika — eli juuri nyt! — jolloin niiden kauaskantava soidinääni/laulu/rummutus on helppo havaita. Muutenkin tyypillisin tapa tehdä atlashavaintoja on havaita juuri reviirillään laulavia lintuja. Useimmilla lajeilla kaikkein paras atlasaika on kuitenkin poikasaika eli alku- ja keskikesä. Tällöin sekä poikasille ruokaa kuskaavat ja pesän luona varoittelevat emot että ruokaa äänekkäästi kerjäävät poikaset on helppo huomata, ja silloin lajin pesintä on myös helpointa varmistaa. Atlaksen ideanahan on pyrkiä saamaan mahdollisimman suuri varmuus pesinnästä (= korkea PVI) kussakin ruudussa. Esim laulava lintu merkitsee vain mahdollista pesintää, pesällinen sirkuttavia poikasia varmaa. OLE TARKKANA RUOKINNALLA LAULAVIEN LINTUJEN KANSSA! Yhtenä ajankohtaisena huomautuksena sanoisin, että kevättalvella omalla pihalla atlashavaintoja tehdessä tietty varovaisuus on paikallaan. Ruokinnoilla käyvät linnut laulaa lurittavat kevättalvella/alkukeväällä taajaan, vaikka niiden pesintä ei olisi vielä alkanut tai reviiri on jossain muualla. Laulava lintu ei siis aina tarkoita, että kyse on pesinnästä sillä paikalla. Samanlaisia huteja voi myös tulla, kun muuttomatkalla olevat linnut laulavat liikkuessaan ja ruokaillessaan maastossa. Pyri siis tarkastelemaan mahdollisimman objektiivisesti havaitsemasi linnun pesinnän todennäköisyyttä havaintopaikalla. VARJELE PESIVIÄ LINTUJA HÄIRINNÄLTÄ Atlasretkeilyssä ja ennen kaikkea havaintojen ilmoittamisessa on muistettava varjella lintuja niiden kaikkein kriittisimmässä vuodenkierron vaiheessa, pesinnässä. Älä siis pyri varmistamaan lajin pesintää keinolla millä hyvänsä esimerkiksi silloin, kun laji hylkää helposti pesänsä (kuten jotkut petolinnut) tai pesälle syntyy polku joka voi ohjata munarosvoja sinne (kuten kaulushaikaran tapauksessa). Mennään siis lintujen etu edellä — aina! Havaintoja ilmoitettaessa on myös syytä skarpata, koska havainnon julkituleminen voi ohjata havaintopaikalle lintujen pesintää häiritsevää kulkua. Itse suosittelen pesimähavainnon salaamista Tiirassa esimerkiksi silloin, kun laji on arka (hylkää helposti pesänsä) tai harvinainen (bongarit ja valokuvaajat!) tai pesäpaikkaa on häiriöherkkä (esim jonkun kodin tai mökin pihapiiri). Tiirassahan moni tällainen havainto salautuu automaattisesti, mutta niitä voi salailla aivan hyvin itsekin. Salatut havainnot eivät näy muille kuin itselle ja muutamille yhdistyskäyttäjille (jotka hekään eivät saa hyödyntää tietoa) mutta tulevat silti mukaan yhteenvetoihin ja karttoihin karkealla tarkkuudella (esim 10x10 km ruudun). Toinen vielä varmempi tapa välttää turhaa lisähäiriötä pesiville linnuille, on laittaa havainto itselle muistiin ja syöttää se Tiiraan vasta pesimäkauden jälkeen. Itse käytän tällaista tapaa jo nyt joidenkin erityisen sensitiivisten havaintojen suhteen. HANKKEEN TOTEUTUS Lintuatlashanketta vetävät yhdessä BirdLife ja sen jäsenyhdistykset (kuten PSLY), sekä Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Valtakunnallisen atlashankkeen koordinaattorit ovat Aapo Salmela/ BirdLife ja Heidi Björklund/ Luomus. Heihin saa tarvittaessa yhteyttä osoitteella: lintuatlas@luomus.fi. PSLYn puolella atlasta vedän minä ja apunani toimii Lehtisen Jari, joka vastaa atlashavaintojen seuraamisesta ja tarkastamisesta Tiirassa sekä lisätiedustelupyyntöjen lähettämisestä.
Mauri Leivo PSLYn atlasvastaava 050 436 1819 LISÄTIETOA Atlaksen omat nettisivut https://www.birdlife.fi/ Tarkempaa tietoa atlaksesta https://www.birdlife.fi/ Aiemmat lintuatlakset Kahdesta ensimmäisestä valtakunnallisesta atlaksesta (1974–1979 ja 1986–1989) tehtiin oma kirja, kolmannen (2006–2010) tulokset ovat netissä (joskin hyvin laajana ja hieman työläästi luettavana): https://cdn.laji.fi/files/ PSLYn alueella toteutettiin lisäksi oma erillinen lintuatlas vuosina 2003–2005, josta myös tehtiin oma raportti: Tässä raportissa on esitetty myös kaikki perusasiat lintuatlaksesta ja sen toteuttamisesta. |